Luen juuri alkoholistien palstaa. Ehkä mä etsin vastausta siihen, miksi se nainen haukkui mut eilen kaupassa. Miksi pitää kaataa toisten ihmisten päälle oma paha olonsa, ja miksi tästä maailmasta pitää tehdä sellainen paikka, että lähes jokaisella on huono olo? Me voitaisiin yhtä hyvin tehdä tästä maailmasta sellainen paikka, että kaikilla olisi hyvä olla. Paratiisi olisi mahdollinen, mutta ei. Mä en ole muuta keksinyt kuin sen, että raha pyörittää kaikkea.
Jos ei olisi rahaa, ei olisi lamaa. Jos maksaisi ostoksensa männynkävyillä, niitä tulisi aina lisää. Tuleehan rahaakin, mutta sitä pitää painaa. Tottahan kilpailu tulisi siitäkin, kuka niitä männynkäpyjä eniten saisi. Jos hallitus yhtäkkiä päättäisi, että männynkävyt on kelpo maksuväline, niitä ihmiset yrittäisi haalia lisää ja lisää, ja taas joku päättäisi pistää kontrollin asialle. Männynkäpyjä olisikin toisella ihmisellä kaksi ja joillain kaksikymmentä.
Tuloshakuisuus on vihoviimeisintä, mitä voi olla. Laman aikaan perheelliset menettää työpaikkansa ja vain pomot ja muut saavat sen säilyttää. On olemassa hierarkia, jossa jotkut ovat työntekijöitä ja toiset toimitusjohtajia. Mikä toimitusjohtajan ammatissa tekee sen, että niiden tekemä työ on muka työntekijöitä tärkeämpää?
Syksyllä suurtyöttömyyden uhatessa tulee olemaan yhä enemmän syrjäytyneitä. Kierre johtaa kierteeseen. Työttömiä on tällä hetkellä 244 000 työkkärin nettisivujen mukaan. Jos tässä maailmassa on pelkkiä toimitusjohtajia, mitä työntekijöille käy? Mikä tässä maailmassa antaa kenellekään oikeutta potkia toinen pihalle riippumatta elämäntilanteesta?
Me puhutaan kovasti tasa-arvosta, mutta sitä ei tule näkymään niin kauan kun hierarkiat on olemassa. Kommunistin lapsenlapsenlapsena en ymmärrä, miksi meille on määritelty jokin luokkajako, joka laittaa toiset pohjasakkaan ja toiset Espooseen omakotitaloon, josta käsin kuljetaan hienolla bemarilla töihin tekemään rahaa, rahaa ja vielä kerran rahaa. Raha tuo valtaa. Mitä enemmän sitä on, sitä enemmän joku saa asuntoja, hienoja vaatteita ja kallista sapuskaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä vähemmän joku arvostaa.
Miksi tän homman pitäisi mennä näin? Mihin se tasa-arvokäsitys on kadonnut? Eikö olisi sama kaataa firmat konkurssiin kuin pistää suuri osa työntekijöistä pihalle? Tasa-arvon mukaan näin pitäisi menetellä. Mikä antaa toiselle oikeuden pitää työpaikkansa samalla kuin työntekijät saavat potkut? Onko se pomous syy siihen? Että joku osaa toista enemmän? Miksi kaikki eivät voisi osata yhtä paljoa? Mitä sitäpaitsi pomot tekevät ilman alaisiaan? Teetetäänkö viiden ihmisen työt yhdellä? Se johtaa taas rasittumiseen, uupumukseen ja pahimmillaan ne johtavat syrjäytymiseen kun ei enää jaksetakaan. Kun siitä suosta noustaan, kukaan ei ota töihin, koska ei kestetä paineita. Pomoilla on valta kirjoittaa työtodistukseen mitä tahansa. He voivat järjestää niin, että tuloksetonta työntekijää ei huolita enää mihinkään töihin.
Mikä tästä maailmasta on tehnyt tällaisen?
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti