Nyt mä en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. En ole varma pääsenkö ylioppilaaksi, se riippuu nyt monesta tekijästä. Äidinkieli lähtee lautakunnalle arvosteltavaksi hylättynä, mutta kahta pistettä vaille se jää. Se voi olla, että pisterajat laskevat, jos katsotaan että koe on ollut vaikea. Koe voi myös nousta viidellä pisteellä (esim. essee) jolloin olen päässyt sen läpi. Mut voi pelastaa myös kompensaatiopisteet. Niiden merkitys menee näin:
Jos tietty kokelasjoukko jaetaan neljään osaan (ne jotka reputti), paras neljännes saa arvosanan i+, jonka korottamiseksi tarvitaan 12 kompensaatiopistettä. Ne pisteet taas tulee muista arvosanoista: Laudaturista 7, eximiasta 6 ja niin edelleen. Mulla kompensaatiopisteet menee juuri ja juuri kahteentoista, koska olen psykologian suhteen juuri ja juuri C:ssä. Jos se laskee lautakunnassa eikä äidinkielessä tapahdu muutoksia minkään suhteen, menetän kompensaatiopisteeni. Olen reputtaneissa parhaassa neljänneksessä. Nyt vain sitten odottelemaan sitä tulosta. Tää se on hirmu kiva: ei tiedä pitäisikö juhlia järjestää koska ei tiedä edes sitä, pääsenkö läpi ja mitä tulee tapahtumaan. Meidän koulusta äikän reputti joka kuudes eli 15%, mutta se, onko se verrattavissa koko maan tulokseen, on eri asia. Lautakunta pyrkii siihen, että joka vuosi olisi tasainen määrä reputtaneita ja jos meidän koulun tulos vastaa koko valtakunnan tulosta, mä saatan hyvinkin päästä läpipäässeiden joukkoon, koska reputtaneista pyritään tekemään noin 5% joukko. Kunpa mä jo tietäisin, pääsenkö varmasti ylioppilaaksi vai en! Sen mä saan tietää marraskuun lopulla. Kukahan tässä jaksaisi odotella...?
tiistai 29. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti