Kukkien tekoa ja poraavia naapureita

Ruotsin kirjalliset menivät sitten ohi, ja kokeen perusteella en todellakaan tule saamaan edes Magnaa, Laudaturista puhumattakaan. Numerothan paremmuusjärjestyksessä menevät näin:

Arvosana (vastaavuus numerona koulutodistuksessa)

Laudatur (10)
Eximia cum laude approbatur(9)
Magna cum laude approbatur (8)
Cum laude approbatur (7)
Lubenter approbatur (6)
Approbatur (5)
Improbatur (4 eli hylätty).

Nuo menevät "yleiskielessä" joko etunimillään, paitsi cum laude jossa on "kaksi etunimeä". Näistä käytetään kirjainlyhenteitä: Esimerkiksi Laudatur on L ja vaikkapa Lubenter on B.

Olen tässä neulonut kukkia koko päivän kun katsoin ohjeen netistä - aika hyviä niistä on tullut, vaikka itse sanonkin! Jännitän täysillä illalla tulevaa Big Brother talk show:ta - mulla on aina oltava pakkomielle johonkin ohjelmaan, nyt ne ovat ohjelmat Eronnut nainen (mukavaa hysteerisyyttä), Salatut elämät (mitähän juonenkäänteitä ne seuraavaksi keksivät?) ja sitten tuo Big Brother (ne ja ne EI SAA TIPPUA SIELTÄ!!!). Mieheni mielestä on järjetöntä seurata Big Brotheria, koska hänen mielestään ei ole mitään järkeä tuijottaa montaa kuukautta ihmisiä, jotka on vapaaehtoisesti menneet rajatulle alueelle ja niiden olisi tultava siellä keskenään toimeen. Pitäkööt mielipiteensä, ei ne mua ainakaan sen suuremmin häiritse :)

Huomenna on siis ylppäreissä vuorossa se essee jota en pelkää pätkääkään - itse asiassa odotan sitä! On mukavaa päästä kirjoittelemaan sitä, ja tän blogin pitäminen on esimerkiksi auttanut ihan sikana. Kirjoitin paljon IRC-gallerian päiväkirjaani pohdintoja yleisistä asioista, ja se jos mikä on lähes suoraan sama asia kuin esseen kirjoittamisen perusidea. Keskiviikkona on vielä yhteiskuntaoppi. Ensi viikolla pitäisi tulla lisää yo-kokeiden tuloksia - mä olen aivan maha kuralla jo nyt.

Tässä on tullut lisäkirouksia yläkerran naapurista, joka huhujen mukaan pitää kämpässään jonkinnäköistä puutyöpajaa. Sen on kyllä kuullut - eräänä päivänä olin kipeänä, itkuisena ja kiukkuisena juuri saavuttamassa jonkinlaista euforiaa kun salkkarit vihdoin ja viimein alkoivat - päiväni kohokohta - ja kello 19:50 alkoi yläkerrasta kuulua poran ääntä: "PRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR!!!".

Mietin ensin, heittäisinkö itseni kolmoissalcovichilla tai jollain muulla balettipiruetilla yläkertaan, riistäisin poran tämän intohimoisen nikkarin kädestä ja takavarikoisin sen sillä perusteella, että se tekee naapureistaan oman rauhan perään kuolaavia hermoraunioita, vai saisinko itkupotkuraivarit ja menisin isännöitsijän luokse valittamaan metelistä. Tässä talossa kaikki on kuitenkin niin solidaarisia toisiaan kohtaan, että pienestä metelistä ei valiteta. Ei mua kiinnosta yhtään, jos joku poraa VÄLILLÄ, mutta tuo sama meno on nyt jatkunut kaksi vuotta. Pääsiäispäivänä tää heppu taisi porata koko päivän. Jätin metelin tälläkin kertaa rauhaan - ensi kerrasta en mene vannomaan.

Later!