Bussikuskien kestoketutus

Kuljen päivittäin busseilla vain päästäkseni kotiin kuuntelemaan oman bussikuskini kiroamisia huonon päivän, pahan sään, huonon kaluston, vänisevien matkustajien ja työvuorojen takia. Otan oman kullan valitukset tiettyyn rajaan asti myötätunnolla vastaan, mutta hyvin usein käämit kärähtävät minullakin niin, että tuntuu. Olen varsin temperamenttinen luonne, mutta tappelukin auttaa purkamaan päivän paineita minun mielestäni.

Bussissa ja muissa julkisissa kulkuvälineissä näkee monenlaista hiihtäjää joita en välittäisi pahemmin nähdä. Olen kuitenkin kehittänyt tästä matkustajien tarkkailusta ihan harrastuksen: nauran naputtaville matkustajille selän takana ja painan mieleeni hassuja tapahtumia matkustajien ja kuskien välillä.

Yleisimmin niitä sattuu Kampissa. (Liekö tuo Kamppi jotenkin kirottu paikka kun kaikki bussikuskit on aina äreitä siellä? Toisaalta, jos siellä sitä liikennettä on, alkaa pikkuisen varmaan jurppia...) Tässä muutama tilanne:

1. Nainen tulee sisään hölöttäen kännykkäänsä, bussin lähtöön 30 sekuntia.

Nainen: Pitäisköhän mun nyt mennä tällä bussilla... tai ei... no niin, pitäiskö? Kun mä tuun sinne... ai ei? Mut jos kuitenki pitää?
Kuski: Koitahan päättää jo, kohta lähdetään!
(Repesin partaani).

2. Bussi pysähtyy vähän liian kauas pysäkistä kun pysäkillä oleva mummo ei viitsi näyttää pysähtymismerkkiä kunnolla.

Mummo: (Epäselvää, hiljaista jupinaa)
Kuski: Että mitä?
Mummo: Paljonko maksaa matka Jorviin?
Kuski: Kaksi viisikymmentä! Sopii puhua vähän lujempaa!
Mummo: No minähän puhuin...
Kuski: Joo joo mutta ensi kerralla sopii näyttää myös sitä pysähtymismerkkiä kunnolla!
Mummo: No mutta siinähän oli pysäkki!

Meinasin heittää väliin, että bussi ei olisi siinä edes pysähtynyt, jos siinä EI olisi ollut pysäkkiä. Eihän silläkään ole väliä, monelta tulee töihin jos ylipäätään vaan tulee, vai? I didn't think so.

Tilanne 3: Nainen jäkättää kuskin pysäytyspaikasta.

Olen Ruoholahdessa menossa bussiin ja edelläni menee ilmeisesti kännissä oleva mies, jolla on selviä vaikeuksia pysyä jaloillaan. Kuski ei pysäytä ihan jalkakäytävän viereen, mikä nyt on mielestäni ihan ymmärrettävää. Pysäkki on iso ja kai kuskeilla on omat syynsä olla pysäyttämättä ihan jalkakäytävän reunaan. Sopii tulla selvin päin bussiin jos ei kerta osaa vähän harpata. Kuitenkin joku ämmä alkoi valittaa:

"Miten sinä nyt noin kauas bussipysäkistä pysähdyit kun eihän tässä edes pääse bussiin tulemaan!" Tässä vaiheessa osoitin myötätuntoa kuskille irvistelemällä akalle tämän selän takana. Kuskia nauratti.

Tilanne 4: Kuljen tietyllä bussilla kouluun. On olemassa kaksi linjaa kyseiselle numerolle, toinen kirjaimella merkittynä. Tämä kirjaimella merkitty kulkee eri kautta kuin toinen. Joku nuori nainen halusi päästä juuri sinne, mihin tämä kirjaimella merkattu linja kulkee. Se bussi, jonka kyydissä hän oli, ei ollut kirjaimella merkitty.

Nainen: Onks tää se kirjaimella merkattu linja? Pitäis päästä paikkaan a.
Kuski: Ei ole.
Nainen: No sit mä jäisin pois!
Kuski: Jää seuraavalla pysäkillä. Mä en oo mikään taksikuski. (Heeeeheeeee :D)
Bussi pysähtyy. Nainen haluaa mennä etuovesta, mutta kuski ei päästä. Nainen valittaa: No pitääkö vielä keskiovistakin mennä!!

Joo kyllä pitää. Eikö hitsi vieköön voitaisi hoitaa bussilla kulkeminen näin: Otetaan jo etukäteen selvää, mikä linja menee minnekin. Jos linjan reitti ei ole entuudestaan tuttu ja tietää pysäkin nimen, jolla pitää jäädä, sinne tulee osattua varsin yksinkertaisesti: Katsoo reitin HSL:n lettisivuilta ja laskee vaikka pysäkkimäärän. Kun ne on laskettu, painaa määrän mieleensä ja laskee niitä matkalla kohteeseen (esimerkiksi 30.pysäkillä on jäätävä). Kartanlukutaito ei ole vaikea taito. Yleensä HelBin, Nobinan, Veolian ja muiden kaupunkilinjayhtiöiden kuljettajat eivät välttämättä tiedä jokaisen 40 pysäkin täsmällistä nimeä EIKÄ SIITÄ TULE BUSSIKUSKIA SYYTTÄÄ. On ihan eri asia ajaa viittäkymmentä eri vuoroa kuin ajaa kolmekymmentä vuotta samaa ja yhtä bussia ja reittiä ja tuntea kaikki matkustajat.

Ajattelisivat vähän meitä heilojakin. Kun kuljettaja ei voi töissä niitata sitä ärsyttävää mummelia puolinelsonilla ketoon vaikka mieli tekisikin, tulevat nämä kuljettajat kotiin ja alkavat äyskiä meille. Omille kumppaneilleen.

Bussikuskien puolesta.