Olen viimeiset kuusi päivää ollut sängyn pohjalla karmeassa flunssassa. Tauti ei tunnu lähtevän pois sitten millään. Olen joutunut olemaan töistä pois ja tietenkin menettänyt tuloja, koska luontoni ei anna periksi sairauslomalle jäämiseen. Ehkä olisi pitänyt, mutta minä olen minä. Sairaudesta tietenkin käytiin dialogia pomon kanssa:
Maanantai, soitto pomolle:
"Moi, KÖH-KÖHKRÖHÖHÖH!"
"Voi että..."
"Kyllä vain. Mä olen sairastunut. Käykö jos teen tänään etänä?"
Ja sehän passasi.
Tiistai, jälleen soitto pomolle:
"Moi, tää kuume ei ole vieläkään laskenut. Voinko taas tehdä etänä?"
Ja sehän sopi edelleen.
Keskiviikko:
"Mä en tajua miten tää ei ole vieläkään lähtenyt mihkään, mutta koetan nyt saada itseni parantumaan niin pääsen sorvin ääreen".
Torstai:
"Nyt mä menen lekuriin, mulla nousi taas kuume". Sain virallisen sairauslomapäivän.
Tänään ei sitten tullutkaan tehtyä mitään järkevää. Pelasin tietokoneella GTA2-peliä enkä päässyt Residental Districtistä yhtään minnekään, vaikka hakkasin konetta yhdeksän tuntia. Kehittävää? Not. Huomenna täytyy koettaa uudestaan.
Pitäisi tässä välissä mennä nukkumaankin. Jos vain oikeasti malttaisi. Lauantaina meillä on surujuhla tulossa, mutta ei siitä sen enempää. Yksi meistä on poissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti